Iloitkaa, narrit! Käsin kahlituin
Viel' avaan portit teille. Riemumiellä!
Hääloimuihinne hukkuu Cirta, niinkuin
Jo hukkui Siggan linna.
MASINISSA:
Madaura, leiri hajalle! Ja Cirtaan!
Isäini linnaan! Heimoin hajajoukot
Luon kansaks, valtakunnaks. Kuka silloin
Mua uhkaa! Prokles, sinun työsi alkaa.
Tääll' aavat kentät näät ja vuorten harjat.
Sa joonilaisin pylvästöin ja kuvin
Korista ne. Olympos tänne siirrä.
Ma paimenet ja rosvot kylväjiksi
Vakaiksi teen. Sa tieto heille anna.
(Leikkiä laskien)
Helike kaino, turhaa ei sun hymys —
Mutt' liian vähän. Nauru heleä
Sun osas tästä lähtien ja — Prokles.
SOPHONISBE (riemusta kärsimättömänä, leikillä):
Työn kaikki tuhlaat. Mitä mulle jää?
MASINISSA (onnesta loistaen):
Papitar lieden kirkkaimman. Yö pyhä,
Mi suortuvillas kuivaat hikihelmet.
Hereilläs aamutähti, joka yksin
Zeun linnun katsot silmäterihin
Häikäistymättä. Sinun silmistäs
Säteet ne meille toistuu. Tytär taivaan
Saat maata rakastaa! Viel' ihmeempääkö
Halaat sa tehdä?
SOPHONISBE (kyyneltyen):
Suuri valtiaani,
Helike, Prokles! Lempeet kyynelet
Nyt vuotten takaa mua tervehtivät.
(Ojentaa kaikille käsiään)