MYRKKYRI (tulee äkkiä):
Pojat!
Ratsuille herrat nous. Kas tässä kelmit!
(Lyö viinikannun pöytään).
TEUTATES:
Ei ryypätä me Niilin rutaa, mies.
MYRKKYRI:
Herroille myrkkysekasotkut! Meille
Ens' maisti manalasta vain. Pien' naukku
(Juo)
Kas niin!
(Ojentaa Teutateelle)
Mies kurkistapas pohjaan. Onko,
— häh — rutaa taikka mutaa.
(Teutateelle)
Tulisuus,
Aurinko, kosteus ja herkkyys, voima
Kiimassa siellä velloo.
(Ottaa maljan Teutateelta, juo ja ojentaa Notokselle).
Imettäjäs
Juo malja. Hei, mies! Nännin jätettyäs
Liet tyhjää haukkonut kuin kala maalla.
(Notos ottaa kannun, mutta viivyttelee)
No, mies! Jo rukoiletko jumalia —
Varkaita, karjan näpistelijöitä —
Tyrrheeniläiset rosvot, kentaurit
Ja panit vastaas irvistävät. Kas,
Nuo irvinaamat höröttävät tälle
Röhöttävälle maailmalle — Juo!
NOTOS:
Mielisti veli, mutta uumoilen
ett' ihmiskarvan jälleen vetäis niskaan —
Tää viininjumala. Näät, nyljin sen
Jo tuonaan pois.