(Kiiruhtaa pois).
SOPHONISBE:
Paennut Hannibal — En jaksa nyt
Iloista mieltä näyttää. Surun hetkeks
Vien piiloon, sieluun hautaan. — Ehkä sitten
Voin muitten mukaan nauraa.
(Poistuu vasemmalle, Heliken aikoessa seurata)
Yksin jätä.
PROKLES (rientäen taustalta Heliken vielä katsoessa Sophonisben jälkeen, huolettomasti):
Kas tässä miehes taas!
HELIKE (kääntyessään, rientäessään Proklesta vastaan):
Oi, kuulla saanko
Taas elonäänen tänne onkaloon.
PROKLES:
Ja voiton äänet, ilmaan väräjävät!