HASDRUBAL:
Ansio
On sen, ken maahan roomalaiset lyö.
Voimasta kuninkaas ei piirtokaan,
Ei rahtu muutu kansain kohtalossa.
PROKLES:
Jos ystävä ei Masinissa, niin
Hän vaara musta on, se muistakaa!
(Sankhuniathan vetää Prokleen syrjään. Hasdrubal siirtyy naisten luo.
Melua alkaa kuulua kaupungilta, oikealta.)
SANKHUNIATHAN (Prokleelle):
Vie aattees lennokkaat sun kuvitelmiin
Joit' uskoa vain lapsi voi.
(Vetäen Proklesta vielä syrjempään, kuiskaten)
Mutt' kuule
Salainen sana, joka onnes luo.
— Äl' hämmästy. Mit' ovat periaatteet?
Vain paIvel'joita, joita käsketään.
Päämäärä vain on totta, elämää. —
Mit' ovat sotijat ja ruhtinaat?
Vain välikappaleita, nukkia,
Joit' älyn vipu saattaa elämään. — —
PROKLES:
Noin aatella voi epikurolainen. —