MASINISSA (jatkaen mietteitään):
Ens' iskun antoi hän, ken miekallansa,
Löi Gordionin solmun, Tyruksen
Ken maahan nujersi. Ma nuorimman
Sen tyttäristä lyön! — Näin viimeisen
Lyön iskun minä. Kumpi suuremp' on
Suur' Aleksanteri! — Kuin Roxanen
Sa nostit kunniaan, niin tahdon minä
Nyt ryövärjoukon pää, viel' länsimaitten
Heleimmän helmen nostaa loistamaan.
— Sen loisto kuulas on kuin uskollisuus.
Se kirkas on kuin kauneus! Yl' merten,
Yl' puolen maailmaa se loistaa, kauas,
Laajalle niinkuin yksin rakkaus. — —
(Jää seisomaan mietteissään. Taka-alalta tulee egyptiläinen orja, myrkynsekoittaja, laiha mies, jonka pitkät kasvot ovat jäykistyneet ainaiseen ivahymyyn. Aikoo mennä Masinissan telttaan kantaen viinikannua. Masinissa tekee pysäyttävän liikkeen. Orja tarjoo hänelle kannun):
MASINISSA (juotuaan):
Noo, myrkynsekoittaja, miltä tuntuu
Tarjoilla juomia näin mietoja
Ja käskyläisnä juosta. — Suurempaa
Kai oisi ruhtinaita tappaa, päästää
Heit' taidokkaasti kiusast' elämän?
MYRKKYRI (kumartaen):
Kai ois se vähän juhlallisempaa. —
Useimmin kuitenkin saa sekoittaa
Kuin juottaa, näät on heikko ihminen
Tuiminta maljaa juomaan.
MASINISSA (hymyillen):
Soimata
Mua tarkoitat siit' etten sekoitustas
Pohjaan ma juonut, sua kun kerran käskin
Virkaasi oivaa täyttämään.