MASSIVA (tuoksahtaa oikealta kädessään pieni keihäs, jonka kärjessä juuri tapettu käärme. Heittäen käärmeen maahan):
Siin' olet kiemurtelija! Vai luulit
Mua pistäväs.
(Myrkkyri tulee).
Mik' on tään käärmeen nimi?
MYRKKYRI (nopeasti):
Se luonnon ihanuuden kuva on.
Kyy vaivainen. Se nilja on ja kylmä
Kuin kaunis luonto yksin, viisas on
Se hiiret tappamaan, kuin ahnas luonto,
Jok' ihastuttaa nuorta prinssiä
Kuin puku kirjailtu. — Se kova on
Ja itsekäs kuin jumalainen luonto.
Syyntakeeton se kuitenkin on, näät —
Se hyvän järjestyksen vuoksi luotiin.
MASSIVA:
Nyt orja puhut turhia, se kuollut
On mato vain, jonk' keihäälläni löin.
MYRKKYRI:
Vain leikkiä ma leikilläni puhuin
Nuor' prinssi. — Pelkkää leikkiä on sulle
Tää kaikki.
I VARTIJA:
Näkyy seurue!
(Massiva ja Myrkkyri rientävät paikalle)
Pian sana
Vie valtiaalle.