Oi armas sisar.
Jo laava vyöryi laaksoon vihreään. —
Ei kukkia, ei murehtia taida
Se enää koskaan.

ALITTA:

Mutta raivota
voi myrsky siellä. Kostonhengettäret
Voi maata viistää, onkaloissa kiertää!
Sun missä ylpeytesi!

MASINISSA:

Taistellako?
Hylätty marto maa on sieluni.
Tukahtuu hengitys, on vailla ilmaa
Tää seutu autio. — Ei tahtoa,
Ei kunniaa, ei ylpeyttä täällä
Voi löytää kurja rosvo. — Kuollako
Vai elää!

ALITTA:

Elää, elää tulee sun!
Sua ilman suku kaatuu, heimo sortuu,
Orjuuteen maatuu vihamiehen. Hän
Vain nainen on, mi sille alistuu
Ken voittaa. Voita, kosta, hurmaa, lyö
Tai anteeks anna, mutta naisekkaat
Nuo valitukset heitä. —

MASINISSA:

Entä sitten kun täyttyy kostoni. —

ALITTA: