— Ketä tahansa, kirottu sissi! Irtolainen! ilkkui Joron poika viskautuen samassa ovesta ulos ja rekeensä.
Ilves-Matti ja Erkki yrittivät syöksähtää perästä, mutta samassa tarttui Paavo heitä molempia voimakkain ottein ranteesta kiinni, peläten veljensä ja metsäveikkonsa nyt helposti saavan vaikkapa murhan tunnolleen.
— Seis! Antakaa raukan mennä! Pelkuri ei ole edes höyhentämisen arvoinen.
Erkki pysähtyi, seisoi hyvän aikaa käsi ovenrivassa ja vaipui viimein kiihtymyksestä kalpeana penkille istumaan, mutta Ilves-Matti ei niin vähällä aikonut antaa perään. Hän rimpuili yhä, ja vasta kun Paavo kellojen helinästä kuuli suuttuneen sulhasen joutuneen kylän ulkopuolelle, hellitti hän otteensa ukon ranteesta.
Ukko vilkasi vihaisesti Paavoa silmiin ja läksi murjottaen nurkkaansa.
XVI.
Seuraavana päivänä saivat Erakkojärven miehet jouluostoksensa kokoon ja asiansa kylässä toimitetuiksi. Ukko Rotoni heitti suopungilla poroaidastaan veljesten kolme parhainta nimikkoajokasta, jotka yhä vieläkin kulkivat Rotosen poromerkillä ja olivat hänen hoidossaan. Nämä uhkeat haarasarvihärät valjastettiin nyt kolmen pulkan eteen, ja erakkojärveläiset olivat jo pirtissä hyvästelemässä väkeä, kun samassa sisään astui neljä Suurjärven miestä kummine uutisineen, joita lähtijätkin pysähtyivät kuuntelemaan.
Suurjärvessä, Valasjoella, Vaarakylässä, Kiisjoella ja kaikkialla niiden ympäristöissä oli kansa suuren kauhun vallassa. Siellä oli nimittäin liikkunut pahojaan tekemässä kaksi pelättyä rosvoa, joiden pari kuukautta sitten tiedettiin karanneen Arkangelin vankilasta, ja joita ruununmiehet olivat kaikkialta etsineet, vaikkakin turhaan.
Nyt olivat nämä rosvot m.m. murhanneet postinkantajan Suurjärven lähistöllä ja ryöstäneet hänet, sen lisäksi olivat ne Suurjärvestä Juakoin talosta varastaneet lehmän navetasta, kiskoneet sen metsään, teurastaneet ja palasen paistettuaan jättäneet loput hangelle, omistajaa odottamaan. Vaarakylässä ne olivat murtautuneet kirkkoon, vieden hopeat ja viinit, Kiisjoella Arhippaisen pirtistä varastaneet kellon ja kaikenlaista muuta pikku tavaraa, isäntäväen heitä kestitessä ja syötellessä kuin hyviä vieraita ainakin, j.n.e.
Niin kertoivat Suurjärven miehet sekä lopuksi vielä ilmoittivat, että nämä rosvot nyt olivat lähteneet heidän kylästään Käpäliin päin ja että ne oli jo nähtykin tiellä aivan kylän lähistöllä.