Oot aamunraikas niinkuin aamunsuu
tai kevätpäivä tai kuin itse kevät,
ja suventuoksuva kuin nuori puu,
min lehdet kasteisina värisevät.
Nuor' onni silmissäsi kuvastuu,
ne niinkuin aamun taivaat säteilevät,
ja poves ujon alla uneksuu
viel' kevään ensi unet hymyilevät.
En voi, en henno sua herättää,
mun vangitsi kuin tenhoavin taijoin
sun vasta puhkeava nuoruutes.
Oi onnellista untas vielä näa!
Ma suudelman, min sulta ryöstää aijoin,
vain aatoksissa painan otsalles.
KAIPAUS.
Kaukana taivaanrantaa vastaan
lumiset vuoret ylenee,
lumisten vuorien toisella puolen
yksi, yks mua muistelee.
Sinisistä saloista savu nousee —
kaukana saunat lämpiää,
sinisissä saloissa kaukana sydän
sydämeni tahtikin sylkähtää.
Painan hiljaa silmäni kiinni:
kuulen äänesi helkynnän,
tunnen jossakin aatostemme
toinen toisiinsa yhtyvän.
Elän mä jällehen suviset päivät…
muistot mieltäni lämmittää.
Sinisissä saloissa kaukana sydän
sydämeni tahtihin sylkähtää.