* * *

On määränämme suuri sopusointu sisällä ihmisten ja kansojen — ja sopusointu koko ihmiskunnan keralla maan ja taivon tähtien.

Se määränpää on tiessä tietehemme
ja sille soipi helke kantelon,
se korkehin on johto toimintamme,
ihannetähti elämän se on.

Oi, sopusoinnun kirkas aurinkoinen,
mi loistaa meille pimeässäkin,
yhäti loistaa yltä sekasorron,
samana säilyy tuhatvälkkehin!

Sen loiste konsa koko ihmiskunnan kaihoovat mielet kaikki tenhoaa, oi, silloin ihanasti kimmellellen kaikille onnen aamu ruskottaa!

Harrastus.

Uros uljas ja neitonen vieno, ojan luoja ja johtaja maan, tule yksilön, yhteiskunnan sopusointua harrastamaan!

Jos ylväintä, halvinta tointa
tämä harrastus johdattaa,
saa silloin kaikista niistä
tosionnea kansa ja maa.

Majan pienen ja mahtavan linnan
saa rikkaaksi harrastus,
kodin helmassa henkivi siitä
ilo suuri ja siunaus.

Se rintahan lämpöä hellää ja valoakin heijastaa, se mielihin maatuneihin ikiriemua seijastaa.