(Tanu ja Koskinen tulevat perältä. Koskinen on lihavahko, keski-ikäinen herrasmies, kuluneenpuolisissa matkapukimissa, tummahko kaulahuivi kaulassa.)
Tanu. Olkaa hyvä ja astukaa sisälle — —
Helmi. Minä poistun.
Hilja. Et saa mennä! Ole vaan täällä … tiedäthän kaiken ja saat olla mukana mitä tapahtuneekin.
Tanu. Ja tässä on piano.
Koskinen. Hehe … kyllä se sivistys levenee nykyaikana … sellaisetkin instrumentit hankitaan talonpoikaistaloihin…
Helmi (Hiljalle). Tuollainen hölmö!
Tanu. Tyttäreni valittaa, ettei se ole vireessä, vaikka äskettäin oli laittaja.
Koskinen. Kaunis instrumentti…
Hilja (rohkenee vasta nyt nostaa katseensa). Tuonnäkönen könttyrä!