— Uskotko sinä selvänäköisyyteen? hän kysyi sytyttäen sikariaan.
— Selvänäköisyyteen…?
— Niin, tai kaukonäköisyyteen?
— Riippuu siitä, mitä sillä tarkoitat, vastasin.
— Tarkoitan, että ihminen voi eräillä edellytyksillä nähdä tapahtumia näköpiirinsä ulkopuoleltakin, vieläpä edeltä käsin. Uskotko sen?
— Riippuu yhäkin siitä, millaisia edellytyksiä ja millaisia tapauksia tarkoitat, ja miltä kannalta yleensä katsot asian.
— Tietysti monistiselta kannalta. En tarkoita mitään yliluonnollisia näkyjä, vaan aivan immanentteja ilmiöitä, olennaisimmissa piirteissään, eikä satunnaisia yksityiskohtia.
— Jaha, monistiselta kannalta…
— Jos kaikki on yhtä, esimerkiksi energiaa, ja jos energian laki on ikuinen ja muuttumaton, niin täytyyhän meidän nähdä, kuinka tämä ykseyden laki tietyillä edellytyksillä ilmenee ja vaikuttaa näköpiirimme ulkopuolellakin, kuinka se on ilmennyt ja tulee vastedes ilmenemään, tietysti yhäkin määrätyillä edellytyksillä. Kun nyt tiedämme, kuinka energian laki jossakin yksilössä ilmenee yhdessä tai useammassa tunnetussa tapauksessa, voimme pääpiirtein nähdä sisäisessä näkemyksessämme, kuinka se määrätyillä edellytyksillä ilmenee hänessä tuntemattomassa tapauksessa.
— Jaha, jaha…