— Ketkä vastustajat? Maisu kysyi katsoen huolestuneena Haukkaan.
— Rikolliset, Haukka vastasi.
Maisu huokaisi neuvottomana.
— Te ette ymmärrä minua, hän sanoi sitten.
Kuljimme juuri Haukan tilapäisen asunnon ohitse.
— Asun tässä, hän sanoi. — Ettekö tahdo tulla hetkiseksi juttelemaan?
Saamme kahviakin.
— Sepä hauskaa! Maisu vastasi.
Hän tuli epäröimättä. Tahtoi varmaan tahtomalla osoittaa luottamustaan ja kiitollisuuttaan.
Huoneeseensa astuttuaan Haukka löysi pöydältään kirjeen. Se oli virkakirje. Haukka vilkaisi salavihkaisesti minuun.
— Täälläpä on hauskaa ja mukavaa! Maisu koetti kohteliaasti aloittaa seurakeskustelua.