— Onko teillä passi valmiina?
— Hankin sen kyllä taannoin.
— Onko se mukananne? Luhtanen tarkasti lompakkoaan.
— Täällä on, hän sanoi.
— Sitten te matkustatte tänään, menemättä enää kotiinne.
— Kuinka? puuskahti Luhtanen. — Lähteä matkalle, järjestämättä asioitaan…
— Mitä te sitten järjestätte, jos kotiportillanne saatte vaanijat jälkeenne! huudahti Haukka. — Ette pääse lähtemään kaupungista mihinkään. Asemalla sieppaavat kiinni karkulaisen.
— Niin taitaa olla, myönsi Luhtanen. — Mutta, hyvänen aika, kuinkahan vaimoni laita lieneekään! huudahti hän huolissaan.
— Onko hän sairas?
— Sairas, ollut monta päivää vuoteen omana. Tyttärestään hätäilee. Ja nämä kaikki muutkin myllerrykset ovat hänet perin pohjin järkyttäneet. Kuinka sitten nyt, kun olin koko yön teillä tietymättömillä! Ei, en voi lähteä käymättä sanomassa.