— Tapaan hänet viiden aikaan, Maisu lisäsi.
Haukan silmät kirkastuivat. Mutta samalla hän tunsi arkaa epäröimistä, katsellessaan Maisun kalpeita kasvoja.
— Ettehän vaatine minulta enempää? hän kysyi arasti.
— En, en, ehätti Haukka häntä rauhoittamaan. — Tai oikeastaan… en mitään erikoista. Mutta voitteko kenties tehdä niin, että hän kulkee tuossa kuuden ajoissa City-pasaasin läpi?
Maisu oli suostumaisillaan empimättä. Mutta sitten hän hätkähti.
— Mitä hänelle siellä tapahtuu? hän kysyi kauhuissaan.
— Ei mitään, vastasi Haukka.
— Odotatteko te siellä?
— Siellä odottaa häntä mies, jolle hän on hieman pelivelkaa, hymähti
Haukka.
Maisu ei suinkaan ollut sillä tuulella, että olisi voinut yhtyä leikinlaskuun. Hän oli vakavissa mietteissä kuin hautajaisissa.