Hiljaa huokui haavikossa Silloin vieno tuulonen, Loihti nuoreen rintahamme Lemmenruusun puhtosen.
Muinaisaikaa muistellessa Silmiini sain kyynelet, Kyynelet myös immeltäni Kostutteli poskuet.
Pienosehen purtehemme Hiljalleen me hiivittiin. Muinaiselle haavistolle Muistolaulu laulettiin.
1894.
Tulen tienoolla.
Kilvan kiiti kautta ilman Lintupari lentäen, Hennon pääskyn saaliiksensa Tahtoi saada varpunen.
Kauvan pääsky pieni lensi Eessä tuiman vainoojan, Kunis sattui lentämähän Tulen liekin lieskahan.
Säkenissä säihkyvissä Paloi siivet pääskysen, Tuleen varpunenkin lensi Lentimensä polttaen.
Vaipui linnut hiljallensa, Tuonne tulen tienoollen. Elelivät ystävyssä Yhteisäänin laulellen. — — — — — —
Kilvan kaksi kaunokaista Juoksi kotikentällään; Impi eellä hipsutellen, Poika kinteryksillään.