Persian lahteen lankeevat: Degr eli Tigris ja Frat eli Eufrat, jotka saavat alkunsa Armenian vuori-maasta. Molempien yhteen jouduttua, saapi virta nimen Schat-el-arabi. Pienen Aasian emävirta on Kisil-irmak (muinoin Halys), juokseva Taurus-vuorista Mustaan mereen. Belur-vuoren länsi-rinteiltä lähtevät Siir ja Aamu menemään Aral-järveen. Kaspin mereen tulevat Kaukasus-vuorista alkava Kuur ja Ararat-kukkulalta lähtevä Aras.
Afrikassa: Koillis-kulmassa on tämän maa-osan suurin virta Niili, joka syntyy kahdesta alku-purosta. Länsipuolimainen niistä, nimellä Bar-el-abiad (eli Valko-niili), alkaa luultavasti Kuu-vuorista; itä-puolimainen, nimellä Bar-el-azrek (eli Sini-niili), tulee Abysinin vuorimaasta. Atlantin mereen menevät Senegal ja Gambia, molemmat Kong-vuorista. Guinean lahteen juoksee myös Kong-vuorista Djoliba eli Niiger. Etelämpänä samalla rannalla ovat: Kongo eli Zaire ja Coanza ja vielä etelämpänä Oranje- eli Gariep-virta. Indian mereen juoksee Ylä-afrikasta monta virtaa, mutta niitä ei vielä tarkoin tunneta. Jokseen tunnetuita ovat Limpopo ja Sambeze, jotka molemmat juoksevat Motsambik-kanavaan.
Pohjois-amerikassa: Chippevay-vuorista lähtee Atapescow-virta yhtänimiseen järveen, josta vesi Orja-virtaa myöten juoksee Orja-järveen ja siitä Mackenzie-virtaa myöten Jäämereen. Chippevay-vuorista tulee Saskatshawa-virta Vinipeg-järveen, josta Nelson-virta menee Hudsonin lahteen. Nelson-virrasta vähän pohjoiseen juoksee samaan lahteen Missinippi eli Churchil (lue Tjörtjil). Viidestä suuresta järvestä juoksee Lorentso-virta Lorentso- lahteen. Erie ja Ontario järvien välillä on maailman kuuluisin puote Niagara. Pohjois-amerikan suurin virta Missisippi, joka alkaa Maaharjan etelä-puolelta, saapi oikealta kädeltä Sierraverde-vuorista tulevan Missuri-haaran, ja sittemmin vasemmalta puolelta Ohio (lue Oheijo), ja taas oikealta kädeltä Arkansas- ja Puna-virran, ja loppuu viimen Meksikon lahteen. Yhteen lahteen juoksee myöskin Rio-del-norte Sierraverde-vuorista. Pohjois-amerikan länsi-rannalla ovat Kolumbia eli Oregan ja Kolorado merkillisimmät.
Etelä-amerikassa: Luode-kulmalla menevät Magdalena- ja Cauca-virrat suutasuksin Karaibia-mereen. Atlantin mereen juoksee Orinoko ruoho-niittyjen keskitse. Maapiirin suurin virta Amatson eli Marannon (lue Maranjon), alkaa liki länteistä rantaa Lauricocha (lue Laurikotsha) järvestä, saapi oikealta kädeltä Ukajale, Madeira ja Topajos paitsi muita pienempiä ja vasemmalta puolelta Rio-Negro. Marannonin suuhun tulee myös etelästä Tokantin. Vähän etelämpänä juoksee San Francesco. Vielä etelämpänä on La Plata. Emä-virta on Parana, joka oikealta puolella saapi lisä-virran Paraguay, ja vasemmalta Uraguay, jonka jälkeen virta saapi nimen La Plata.
Uuden Hollannin virrat ovat pienempiä, kun muiden maa-osien, ja pääliseksi vielä vähän tunnettuja.
Ihminen.
Ihmiskunnan alku oli kyllä yhdestä ainoasta parikunnasta; mutta erinäiset ilmalaadut, moninaiset elatuskeinot ja muut semmoiset syyt ovat ajanpitkään jakaneet sen moniin eri-lajeihin, jotka erottaiksen toisistaan ruumiin rakennuksessa, ihon karvassa, mielen laadussa, kielessä ja tavoissa.
Näitä ihmislajia luetaan tavallisesti viideksi: 1. Kaukaasialaiset, jotka ovat valkea-ihosia ja kookkaita. Tätä lajia ovat enin osa Lounas-aasian asukkaita, asujamet Afrikan pohjois-rannalla ja suurin osa Euroopalaisia. 2. Mongolilaiset, jotka ovat vehnän karvasia ja ruumiikkaita. Tätä lajia ovat Koillis-aasian asukkaat ja kaikki kylmän ilma-alan ihmiset. 3. Malayilaiset, joita tavataan Malakka-niemellä ja Australian saaristoissa, ovat iholtaan tumman ruskeita. 4. Neekeriläiset, jotka ovat aivan musta-ihosia ihmisiä Afrikan maa-osassa. 5. Amerikalaisia, jotka iholtaan ovat vasken-karvasia ja varreltaan kehnoja. Tätä kantaa ovat Amerikan alku-asukkaat.
Kansaksi sanotaan ihmisiä, joiden yhtäheimoisuus näkyy kielen ja tapain yhtäläisyydessä. Kansoja ovat esimerkiksi Suomalaiset, Venäläiset ja Ruotsalaiset, asukoot vaikka missä valtakunnassa.
Elatuskeinojen suhteen erottaiksen ihmiset kolmeen osaan: 1. Kesyttömät eli Villikansat, jotka elelevät, jokainen erikseen, metsästämisellä, kalastamisella taikka metsän hedelmillä, ja vhdistyvät ainoasti vihollisia vasten. 2. Karjankaitsiat eli Paimenkansat, joilla ei ole pysyväistä asunsijaa, vaan muuttavat majoineen ja karjalaumoineen paikasta paikkaan, etsistellen parempia laitumia. 3. Sivistyneet kansat, jotka viljelevät maata, käyvät kauppaa, tekevät askareita, harjottavat tiedollisuutta valtakunnissa.