Itämeren etelä-rannalta juoksevat: Niemen (lue Niimen, venäjäksi Nieman), jota rannempana sanotaan Memeliksi, Pregel, Vislaa (eli saksaksi Weichsel), joka alkaa Karpati- ja Sudeeti-vuorien vaiheelta, ja Oder, joka saapi alkunsa Sudeeti-vuorista.
Pohjan mereen juoksevat: Elbe, joka alkaa Riesengebirgestä (Jättiläis-vuorista), ja saapi oikealta puolelta lisä-joet Havel ja Spree ja vasemmalta puolelta Moldau ja Saale; Weser Tyyringen metsäharjusta Ems ja Rein (eli Reen) joka alkaa S:t Gotthard-kukkulalta, juoksee Boden-järven läpi, saapi sieltä tultuansa Aar-nimisen lisä-virran, käännäiksen Baselin kaupungin kohdalla pohjoiseen, saapi oikealta puolelta Neckar- ja Main-nimiset lisä-virrat ja vasemmalta puolelta Mosel ja Maas. Vähän matkaa tämän suusta laskeiksen myös Schelde, tuleva Ardennai-vuorista. — Kattegatin lahteen juoksee Götha, Venerin järvestä, ja Glommen Dowre-vuorista. Englannissa juoksee Pohjan mereen Themes (lue Teems). Ja Kanavaan heittäiksen Seine (lue Seen) virta Côte d'or-vuorista.
Atlantin mereen menevät: Loire, (lue Loar), Sevenni-vuorista, Garonne (lue Garon), Pyrenean vuorista, joka saapi oikealta puolelta suuren lisä-virran Dordogne (lue Dordonj), ja nimitetään siitä lähtien Gironde (lue Shirongd); Pyrenean niemellä juoksee niinikään Atlantin mereen: Minho (lue Minjo), Duero (lue Duuro), Taijo eli Teijo, Guadiana (eli Vadi-ana) ja Guadalqvivir (eli Vad-al-Kiibir).
Välimereen menevät: Ebro, Pyrenean niemellä; Rhône (lue Roon),
Alppi-vuorista; Arno ja Tiiber, Italian niemellä Apennini-vuorista.
Adrian mereen menevät: Adige (saksaksi Etsh) ja Po (lue Puu),
Monte Viso-kukkulalta Alppi-vuorista.
Mustaan mereen menee: Donau (eli Donava), joka alkaa Schwarzwald'ista (eli Mustasta metsästä), saapi oikealta puolelta lisä-virrat Lech, Isar, Inn, Drau eli Drave, Sau ja vasemmalta puolelta Theiss, Aluta, Sereth ja Pruth. Mustaan mereen myös Dniester, Bog ja Dnieper, ja Asovan mereen Don.
Kaspin mereen menee Euroopan suurin virta Volga (latinaksi Rha), joka alkaa Volkonski metsästä, saapi oikealta puolelta suuren lisä-virran Okâ ja vasemmalta puolelta vielä sauremman Kâma. Kaspin mereen juoksevat vielä: Ural yhtänimisistä vuorista, Kumâ ja Terek Kaukasus vuorista. Aasian ja Euroopan rajaa kuletetaan tavallisesti Kumâ-jokea myöten ja sittemmin pitkin Kubanj-jokea, joka, alkaen Kaukasus-vuorista menee Mustaan mereen.
Aasiassa: Jäämereen juoksevat: Kaksois-virrat Ob eli Konda ja Irtish, molemmat Altai-vuorista; Jenisei eli Kemi, jolla Altai-vuorista tulevalla virralla on kaksi suurta sisä-virtaa, nimittäin Ankara eli Ylä-tunguska, joka juoksee Baikal-järven lävitse, ja Ala-tunguska: Lêna, joka alkaa Baikal-järven pohjois-puolella, ja ottaa oikealta puolelta Stanovoi-vuorista tulevan Aldan-nimisen sisä-virran.
Ohotskan mereen menee Amur, jonka alku-purot, Onon ja Argun, lähtevät Altai-vuorien itäisemmästä kulmasta.
Keltamereen juoksevat Hoang-ho (eli Kelta-virta) ja Jan-tse-kiang (eli Sini-virta), jotka ovat pisimmät virrat Aasiassa, ja alkavat Kuenlyen vuorien itäisimmästä osasta.
Itäisestä Indian niemestä menee: May-ka-ung Kiinan mereen, Menam Siamin lahteen, Saluen ja Iravaddi Bengalin lahteen. Himalaija-vuorista juoksee niinikään Bengalin lahteen Brâmaputra ja Ganges, jotka rannempana ovat ihan suutasuksin. Araabian mereen juoksee Himalaija- ja Kuenlyen-vuorien vaiheelta Sind eli Indus, joka saapi idässä viisi haarasen lisä-virran Pendsnud eli Viis-virta.