"Olen minäkin käynyt joka päivä koulua", sanoi Liisa, "ei sinun tarvitse siitä niin kovin pöyhkeillä."
"Oliko sinulla myös yksityistunteja?" kysyi valekilpikonna hiukan levottomasti.
"Oli kyllä", vastasi Liisa, "me opimme ranskan kieltä ja soittoa."
"Ja pesua?" kysyi valekilpikonna.
"Ei suinkaan", vastasi Liisa loukkaantuneena.
"Oh, silloin et käynyt oikein hyvää koulua", sanoi valekilpikonna rauhoittuen. "Meidän lukujärjestyksessämme oli aina viimeisenä: ranskankieltä, soittoa ja pesua — ylimääräisesti."
"Mitäpä hyötyä teillä oli pesusta tuolla alhaalla meren pohjassa", arveli Liisa.
"Minulla ei ollut tilaisuutta oppia sitä", huokaisi valekilpikonna.
"Minä seurasin vain varsinaista opetusmäärää."
"Mitä siihen kuului?" kysyi Liisa.
"Ensiksikin tietysti pukemista ja harjausta", vastasi valekilpikonna, "ja sitten neljä eri laskutapaa: ylöslaskua, lähennystä, tarinoimalaskua ja takomista."