Kuningatar kakut kauniit leipoi.
Mua kuulkaa, hei!
Sotamies kakut kotiinsa kantoi,
ne varkain vei.
"Julistakaa tuomio!" sanoi kuningas valamiehistölle.
"Ei vielä, ei vielä", keskeytti kani hätäisesti. "Sitä ennen täytyy suorittaa yhtä ja toista."
"Kutsukaa ensimmäinen todistaja esille", sanoi kuningas. Valkoinen kani puhalsi taas kolmesti torveen kajauttaen: "Ensimmäinen todistaja!"
Ensimmäinen todistaja oli hatuntekijä. Hän tuli teekuppi toisessa ja voileipä toisessa kädessä. "Pyydän anteeksi teidän majesteettinne", hän puhui, "että tuon nämä mukanani, mutta en ennättänyt tyhjentää teekuppiani kun minua tultiin hakemaan."
Hatuntekijä katsoi höperöön jänikseen, joka oli seurannut häntä oikeussaliin käsikädessä murmelin kanssa.
"Luullakseni maaliskuun neljäntenätoista", sanoi hän.
"Viidentenätoista", lisäsi siihen höperö jänis.
"Kuudentenatoista", lisäsi siihen murmeli.
"Merkitkää se", sanoi kuningas valamiehistölle, ja valamiehistö kirjoitti innokkaasti kaikki kolme päivämäärää tauluihinsa, laski ne sitten yhteen ja muutti summan markoiksi ja penneiksi.