»Oi, Lot, eilen olit kovin huono ja toissapäivän… Hourailit ja huusit… isääsi… ja Ellyä… En tiennyt mitä tehdä, poikaseni, ja vihdoin…»
»Mitäs sitten?»
»Ei mitään. Sinä yskit vielä pahoin, Lot…»
»Niin, vilustuin; senhän me tiedämme; kyllä se paranee.. niin pian kuin pääsen pois tästä kirotusta maasta, niin pian kuin olen Italiassa.»
»Ei pitäisi ajatella Italiaa aivan vielä.»
»Niin pian kuin olen parempi lähden ensin lämmittelemään Nizzan auringossa, Ottilien ja Aldon luo, ja sitten Roomaan.»
»Mitä sinä tekisit siellä, aivan yksin?»
»Minulla on siellä vanhoja ystäviä, tovereita. Ja aion kirjoittaa…
Onko Hugh kotona?
»On, pienessä huoneessaan.»
»Onko hän saanut Steynin huoneen?»