"Olen nähnyt niitä, mutta ymmärrän paremmin Martini-kivääriä."
"Annan teille kiväärin runsaine ammusmäärineen. Menkää luolaan —."
Mir Jan säpsähti. "Siellä on kummitus, sahib", sanoi hän.
"Kummitus? Ei se ole mikään kummitus, ainoastaan muutamia luita miehestä, jonka nämä roistot kauan sitten ovat murhanneet. Onko teillä ruokaa?"
"Vähän riisiä, sahib — riittävästi päiväksi, hätätilassa kahdeksi."
"Hyvä! Vettä hankimme lähteestä. Kun taistelu aamun valjetessa alkaa, ammutte jokaisen, jonka luolan perältä näette. Älkää millään ehdolla tulko ulos. Odottakaa tässä!"
Jenks kiipesi hakemaan kiväärin ja tusinan patruunapaketteja. Iris näki kuinka hän selitti hindulle kiväärin koneistoa. Äkkiä huomasi tyttö useiden dyakkien hiipivän pitkin vuoren kuvetta.
"Robert!" huusi hän. "Dyakkeja! Vasemmalla sinusta!"
Samalla kun huusi, tarttui hän kivääriin ja alkoi ampua niin nopeasti kuin saattoi. Onnettomuudeksi oli alhaalla oleva kivääri lataamatta, kun Mir Jan juuri sitä tutki. Jenks veti nopeasti revolverin.
"Luolaan!" huusi hän ja Mir Jan syöksyi sinne kuin nuoli.