"Niin, rakas isä", sanoi Iris, "se on totta. Ne ovat niin arvokkaat, että voit tuskin sitä käsittää. Otaksun, että Robert senvuoksi pyysi minua olemaan niistä mainitsematta."
"Ei, Iris, se ei ollut syynä", vastasi sulhanen. "Sinun rakkautesi oli minulle suuremman arvoinen kuin kaikki maailman kulta. Olin voittanut sinut ja aioin sinut pitää, mutta en halunnut sinua ostaa."
Sitten kääntyi hän tytön isään. Hänen mielenliikutuksensa oli niin voimakas, että hän saattoi vain vaivalla puhua.
"En ole saanut ennenkuin nyt tilaisuutta kiittää teitä sanoista, jotka lausuitte ennen laivasta lähtöänne. Mutta tulen niitä koko elämäni ajan pitämään rakkaassa muistossa. Te lahjoititte minulle Iriksen, kun olin köyhä ja kunniaton. Ja minä tiedän miksi sen teitte. Senvuoksi, että asetitte hänen onnensa yläpuolelle rikkautta ja yhteiskunta-asemaa. Ja kiitän myöskin sinua, setä. Sinä matkustit tuhansia maileja auttaaksesi ja lohduttaaksesi minua epätoivossani. Vaikka olisinkin ollut niin huono, kuin kerrottiin, tunsi vanha sydämesi kuitenkin osanottoa. Sinä olit valmis vetämään minut epätoivon kuilusta. Miksikä vihaisin lordi Ventnoria? Olisiko hän voinut tehdä minulle suurempaa palvelusta kuin. tämän? Hän on antanut minulle Iriksen. Hän on hankkinut Iriksen isän suostumuksen. Hän on vienyt vastoinkäymisen hetkenä setäni rinnalleni."
* * * * *
Seuraavana päivänä tutki hallituksen asiantuntija niiden kahden fotogenisäiliön sisällyksen ja arvioi ne viidensadan punnan arvoisiksi, vaikka mallit eivät olleet saaren suurimpia.
Ja nyt ei ole enää paljon kerrottavaa Sateenkaarisaaresta ja noista kahdesta haaksirikkoisesta.
Samana päivänä kun The Gazettessa oli Robert Anstrutherin nimitys entiseen rykmenttiinsä, vihittiin hänet ja Iris englantilaisessa kirkossa Hongkongissa, sillä Iriksen tahto oli, että se paikka, joka oli ollut hänen miehensä nöyryytyksen todistajana, todistaisi myöskin hänen riemuvoittonsa.
Luutnantti Playdon oli best man ja Orient oli useiden tuntien ajan melkein miehistön hylkäämä.
* * * * *