"Tarkoitatteko tappaneenne kaikki?"
"Vain kuusi. Heitä oli kaikkiaan yhdeksän."
Hän laskeutui uudelleen polvilleen ja kohotti kiväärin. Iris heittäytyi hänen viereensä.
"Mr Jenks", sanoi hän rukoilevasti yhteenliitetyin käsin, "älkää tappako minun takiani useampia ihmisiä!"
"Omasta puolestani sitten", murahti mies kiusaantuneena häiritsemisestä, sillä nyt oli samponi kaukana.
"Silloin pyydän teitä Jumalan nimeen olemaan ottamatta useampia ihmishenkiä. Se, minkä teitte, oli välttämätöntä, ehkä oikein. Mutta tämä on murha."
Mies laski aseensa ja katsoi häneen.
"Jos nämä miehet pääsevät elävänä, tulevat he takaisin suurella joukolla kostamaan toverinsa — ja ottamaan teidät vangiksi."
"Niin on ehkä sallimuksen tahto. Rukoilen teitä sittenkin säästämään heidät."
Jenks laski kiväärin hiekalle ja nosti tytön hellästi ylös. Ei kumpikaan heistä sanonut sanaakaan. Sampanin suuri, kolmikulmainen purje täyttyi tuulella. Perässä näkyi mies, joka uhkaavasti pudisti rannalla olijoille nyrkkiään.