"Te tiedätte luonnollisesti puhuvanne palturia."
"Suokaa anteeksi! Mitä maksaa kävelypuku parhaimmista pariisilaisista liikkeistä?"
"Kolmekymmentä puntaa."
"Ja päivällispuku?"
"Ah, mitä hyvänsä viidestäkymmenestä punnasta ylöspäin."
Jenks otti muutamia kvartsipaloja öljykankaalta.
"Tässä on kävelypuku", sanoi hän ojentaen tytölle puolen kilon painoisen kiven. "Tällä jälelläolevalla kivikasalla voitte saada Europan parhaimmin puetun naisen päivälliskutsuissa hämmästymään."
"Tarkoitatte, että pommittaisin häntä näillä?" kysyi Iris veitikkamaisesti.
"Ei, vielä pahemmin! Kantamalla vielä kalliimpaa pukua."
Jenksin ääni oli vakava; tyttö otti kvartsinkappaleen ja katsoi siihen.