— Kyllä sanon! Ja Mac tallusteli pois kummastellen vuorostaan naisten ihmeellistä heikkouden ja voiman sekoitusta.
Rose ei ikinä ollut viettänyt niin pitkää yötä, mutta varhain aamulla tuli ilahduttava tieto: Charlie voi paremmin. Rose saisi tulla hänen luokseen jonkin ajan perästä.
Plenty-täti unohti lonkkasärkynsä ja nousi; Myra-täti, joka oli tullut voivottelemaan tätä surkeutta, otti päästään mustan myssyn kuin se olisi ollut sillä hetkellä tarpeeton, ja Rose valmistautui lausumaan: "Tervetuloa takaisin."
Odotus tuntui kovin pitkältä, sillä ketään ei kuulunut ennen kuin iltapäivällä. Silloin setä tuli, ja heti nähtyään hänen kasvonsa Rose alkoi vapista.
— Tulin itse hakemaan sinua, meidän täytyy palata heti, setä sanoi, kun Rose kiiruhti hattu kädessä häntä vastaan.
— Minä olen valmis. Mutta Rosen kädet vapisivat, kun hän koetti sitoa hattunsa nauhoja, ja hän katsoi hellittämättä setää, jonka kasvot olivat säälivät ja hellät.
Setä vei hänet nopeasti vaunuihin, ja he ajoivat pois. Sitten setä puhui tyynesti ja suoraan, ja se lievitti jännitystä paremmin kuin myötätunnon osoitukset.
— Charlie on käynyt heikommaksi. Pelkäsin sitä jo aamulla, kun tuskat taukosivat niin äkkiä. Sisäiset vammat ovat aina pahimmat, eikä niistä voi tarkkaan tietää. Hän väittää itse voivansa paremmin, mutta pelkään että hän pian käy heikoksi, menettää sitten tajuntansa ja siirtyy pois tuntematta enää tuskia. Juuri nyt sinun on aika mennä hänen luokseen, hän toivoo sitä hartaasti, eikä se voi vahingoittaa häntä. Rose kulta, tämä on raskasta, mutta meidän täytyy auttaa toisiamme kestämään.
Rose koetti sanoa urhoollisesti: — Niin, setä, mutta sanoista ei tahtonut tulla mitään, ja hän saattoi vain äänettömästi alistuen pistää kätensä sedän käteen. Tohtori painoi Rosen pään olkaansa vasten ja puhui niin rauhallisesti, että ellei olisi nähnyt miten rasittuneilta ja laihoilta hänen kasvonsa näyttivät kahden valvotun päivän ja yön jälkeen, häntä olisi voinut luulla tunteettomaksi.
— Jessie meni kotiin lepäämään, ja Jane on Claran luona, joka vihdoinkin sai unenpäästä kiinni. Lähetin hakemaan Steveä ja toisia poikia. Heidän aikansa tulee myöhemmin, mutta minusta on parasta, että sinä käyt nyt hänen luonaan, sillä luultavasti tätä selkeätä hetkeä ei kestä kauan. Olen kertonut hänelle kuinka asiat ovat, mutta hän ei usko. Jos hän kysyy sinulta, niin vastaa rehellisesti ja koeta hiukan valmistaa häntä.