Nat huokasi, sillä hänellä ei ollut isää eikä rahaa.
Tommy näytti ymmärtävän hänen huokauksensa, sillä hän mietti hetken ankarasti ja sanoi: — Kuule, minä tiedän mitä tehdään! Etsi sinä minulle munia — se näes on minusta eri tylsää puuhaa — niin minä annan sinulle aina munan tusinalta. Sinä pidät kirjaa niistä, ja kun olet saanut tusinan täyteen, äiti Bhaer antaa sinulle kaksikymmentä viisi centtiä ja silloinhan voit ostaa mitä haluat.
— Kyllä minä etsin. Olet hurjan reilu, huudahti Nat aivan huikaistuneena loistavasta tarjouksesta.
— Pyh, joutavia! Saat alkaa heti ja etsiä koko ladon, ja minä odotan sinua. Kun Miina kaakattaa noin, löydät varmasti jostakin ainakin yhden munan, sanoi Tommy ja heittäytyi tyytyväisenä heinille, olihan hän tehnyt hyvän kaupan ja ystävällisen teon.
Iloissaan Nat aloitti etsintänsä ja kulki kallistellen parvessa, kunnes löysi kaksi munaa, toisen erään palkin alta ja toisen vanhasta mitta-astiasta, jonka rouva Punaheltta oli anastanut pesimispöntökseen.
— Sinä saat toisen ja minä toisen — nyt tulikin täyteen minun viimeinen tusinani — ja huomenna vasta aloitamme uuden. Kas tässä, merkitse tilisi liidulla tähän minun tilini viereen, niin silloin kaikki on niin kuin olla pitää, sanoi Tommy osoittaen kummallisia merkkejä, joita oli rivi vanhan viskuukoneen sileässä pinnassa.
Tärkeänä ylpeä munanomistaja avasi tilinsä ja hänen ystävänsä kirjoitti nauraen entisten koukeroiden yläpuolelle kunnioitusta herättävät sanat:
"T. Bangs & Kumpp."
Munat lumosivat Nat-rukan niin, että hän vaivoin saattoi tallettaa omansa, tuon ensimmäisen omistamansa esineen Pöpön ruokakomeroon. Sitten he jatkoivat tarkastelua, ja kun he olivat tutustuneet kahteen hevoseen, kuuteen lehmään ja yhteen vasikkaan, Tommy vei Natin vanhan raidan luo, joka kallistui solisevan puron yli. Aidalta oli helppo kiivetä kolmen suuren oksantyngän väliseen laajaan syvennykseen. Oksat oli katkaistu, jotta haaraan kasvaisi tuuhea oksakruunu. Syvennyksessä oli pieniä istuimia, ja ontto kohta oli koverrettu parahultaisen isoksi, jotta sinne mahtui pari kirjaa, purjeista riisuttu pikku vene ja muutama keskentekoinen pilli.
— Tämä on Demin ja minun ikioma paikka. Kukaan ei saa tulla tänne ilman lupaa, paitsi Daisy, sillä hänestä ei ole väliä, selitti Tommy Natin katsellessa ihastuneena vihreää lehtiholvia, jossa surisevat mehiläiset herkuttelivat pitkissä, keltaisissa kukkatertuissa.