— Saat aikanaan. Tämä on hyödyllinen leikki. Minä autan sinua ja sinä olet minun keittäjäni, ja minä sanon mitä sinun on tehtävä ja millä tavalla. Meillä täytyy olla ruokatavaraa, jotta todella opit keittämään, vaikkakin pienissä erissä. Minä sanon sinua Sallyksi, ja sinä olet talon uusi keittiötyttö, lisäsi Jo-rouva ryhtyen työhön. Teddy istui lattialla peukaloaan imien ja tuijotti uuniin, aivan kuin se olisi ollut elävä olento, josta hän oli kovin kiinnostunut.

— Se on hurjan hauskaa. Mitä minä ensiksi teen? kysyi Sally.

— Pue ensimmäiseksi päällesi tämä puhdas päähine ja esiliina. Minä olen vanhanaikainen ja haluan, että keittäjäni on siisti.

Sally tunki kiharansa pyöreän myssyn sisään ja sitoi mukisematta esiliinan vyötäisilleen, vaikka hän tavallisesti halveksi "leukalappuja".

— Nyt voit järjestää kaikki paikoilleen ja pestä uudet astiat. Vanhatkin täytyy pestä, sillä entinen apulaiseni jätti ne likaisiksi eräiden juhlien jälkeen.

Jo-täti puhui kasvot totisina, mutta Sallyä nauratti, sillä hän tiesi, kuka se huolimaton tyttö oli ollut, joka oli jättänyt kupit likaisiksi. Hän kääri hihansa ja alkoi tyytyväisenä järjestellä keittiötään pysähtyen silloin tällöin ihailemaan "suloista kaulinta", "herttaista pesuvatia" tai "hauskaa pippuriastiaa".

— Kas niin, Sally, otapas kori ja lähde torille; tässä on luettelo ruoka-aineista, joita tarvitaan päivälliseksi, sanoi Jo-rouva ja antoi Daisylle pienen paperilappusen, kun tämä oli saanut kaikki astiat sievästi paikoilleen.

— Missä tori on? kysyi Daisy huomaten, että uusi leikki kävi hetki hetkeltä hauskemmaksi.

— Pöppö on tori.

Sally lähti matkaan ja aiheutti uuden kohahduksen kouluhuoneessa, kun hän uudessa asussaan kulki oven ohi ja kuiskasi Demille: