Silloin raaputettiin oveen, ja kun Sally juoksi avaamaan, ilmestyi
Kit-koira hampaissaan kannellinen kori.
— Tässä se lihakaupan juoksupoika nyt on! nauroi Daisy ja otti koiralta kantamuksen. Koira lipoi kieltään ja alkoi kerjätä luullen kai, että oli tuonut omaa päivällistään, sillä se oli usein kantanut sen isännälleen samalla tavalla. Huomattuaan erehtyneensä se lähti pois vihoissaan ja haukkui koko matkan alakertaan asti tyynnyttääkseen loukattuja tunteitaan.
Korissa oli kaksi pientä lihapalasta, paistettu päärynä ja pieni kakku. Niiden mukana oli paperi, johon Pöppö oli töhertänyt: "Neitin lounaaksi, jos keittäminen ei oikeen onnistu."
— Minä en huoli hänen vanhoja päärynöitään enkä muutakaan; minun keitokseni onnistuu ja minä syön herkullisen päivällisen, se on varma kuin mikä! puuskahti Daisy närkästyneenä.
— Niitä voidaan tarvita, jos sattuu tulemaan vieraita. On aina hyvä, jos varalla on jotakin, sanoi Jo-täti, jolle monet yllätystilanteet olivat opettaneet tämän arvokkaan asian.
— Teddy tahtoo ruokaa, ilmoitti Teddy, jonka mielestä moisesta leipomisesta ja keittämisestä pitäisi toki saada jotain suuhunsakin.
Jo-rouva antoi pojalle käsityökorinsa pengottavaksi, että saisi hänet pysymään hiljaa, kunnes päivällinen oli valmis, ja palasi jatkamaan emännyyttä.
— Pane kasvikset tulelle, kata pöytä ja pidä huoli, että sinulla on hehkuvia hiiliä paistia varten.
Mikä ilo nähdä perunoitten kiehuvan pienessä padassa ja kurkistaa kurpitsanpaloja, jotka pehmenivät höyryssä, avata uuninluukku joka viides minuutti nähdäkseen, joko piirakat olivat kypsiä, ja vihdoin, kun hiilet olivat punaisia ja hehkuvia, panna kaksi oikeata paistinpalaa sormenpituiselle halstarille ja mahtavana käännellä niitä haarukalla. Perunat valmistuivat ensiksi, eikä ihmekään, sillä ne olivat koko ajan porisseet kovasti. Ne survottiin hienoksi pienellä nuijalla, sekaan pantiin paljon voita, mutta ei yhtään suolaa (sen keittäjä innostuksissaan kokonaan unohti), ja muhennoksesta laitettiin kukkula sievälle punaiselle vadille, silitettiin maitoon kastetulla veitsellä ja pantiin uuniin ruskistumaan.
Niin kokonaan Sally oli syventynyt näihin töihin, että unohti piirakkansa, kunnes hän avasi uunin pannakseen sinne perunavadin. Mutta silloin nousi parku, sillä voi kauhistus! pikku piirakat olivat palaneet mustiksi.