Pojat menivät, ja herra Bhaer lähti sitomaan nuorten gladiaattorien haavoja. Emil joutui vuoteeseen, ja Dan oli viikon ajan murheellinen katseltava.
Mutta kuriton poika ei tästä talttunut. Pian hänet saatiin kiinni uudesta rikkomuksesta.
Kun jotkut pojista lähtivät eräänä lauantai-iltana ulos, ehdotti
Tommy, että mentäisiin joelle hakemaan uusia ongenvapoja.
— Mennäänkin, ja otetaan Toby vetämään ne kotiin. Joku meistä voi ratsastaa sillä rantaan, innostui Pumppu, joka ei olisi viitsinyt kävellä.
— Se joku tarkoittaa tietysti sinua, tokaisi Dan. — No vauhtia sitten, Laiska-Jaakko.
Niin lähdettiin. Kun vavat oli katkottu ja oltiin jo paluumatkalla, sattui Demi pahaksi onneksi sanomaan Tommylle, joka ratsasti aasin selässä pitkä vapa kädessään:
— Sinä olet kuin joku härkätaistelija, punainen vaate ja korea puku vain puuttuvat.
— Olisi mukava joskus nähdä härkätaistelu, eikö? tuumi Tommy ravistellen keihästään.
— Hei, järjestetään sellainen, ehdotti Dan valmiina ilkikuriin. — Tuolla niityllä on Keltaruusu, ratsasta sen luo ja pane se vanha köntys juoksemaan.
— Älkää ihmeessä, aloitti Demi, joka oli alkanut suhtautua epäilevästi Danin ehdotuksiin.