— Katsopas tänne! hän sanoi ja otti vuoteensa alta pullon, sikarin ja korttipakan. — Aion pitää vähän hauskaa samalla tavoin kuin poikien kanssa usein kaupungissakin. Tässä on olutta ja sikari, minä sain ne aseman lähellä asuvalta ukolta. Voit maksaa osasi, tai ehkä Tommy maksaa, kun hänellä on niin paljon rahaa eikä minulla ole centtiäkään. Minä menenkin kysymään häneltä, tai ei, mene sinä, sinuun ei kiinnitetä huomiota.
— Siitä ei Bhaerin väki pidä, alkoi Nat.
— Mistä he sen tietävät. Isä Bhaer on poissa ja äiti Bhaerilla on puuhaa Teddyn kanssa. Teddyssä on kuristustauti tai jokin sellainen eikä häntä voi jättää yksin. Ei valvota myöhään eikä pidetä elämää, silloin ei kukaan tiedä.
— Pöppö tietää. Hän huomaa aina, jos illalla poltetaan lamppua.
— Eikä huomaa, minulla on hämärä lyhty. Se valaisee heikosti ja me voimme sammuttaa sen heti, jos kuulemme jonkun tulevan, sanoi Dan.
Lyhty viehätti Natia ja antoi asialle romanttista hohdetta. Hän lähti hakemaan Tommyä, mutta työnsi päänsä vielä sisään oveni raosta ja kysyi:
— Haluat kai Deminkin?
— Enkä halua. Se pyhimys pyörittelee vain silmiään ja alkaa saarnata, jos hänelle puhut. Sitä paitsi hän nukkuukin jo. Kuiskaa vain Tommylle ja joudu takaisin.
Nat totteli ja palasi pian Tommyn kanssa, joka oli puolipukeissaan, pörröinen ja uninen, mutta valmis leikkiin, kuten aina.
— Muistakaakin olla hiljaa, niin näytän teille, miten pelataan 'nakkia', se on mukavaa peliä, sanoi Dan, kun kolme hurjastelijaa istuutui pöydän ääreen, jossa oli pullo, sikari ja kortit. — Ensin otetaan ryyppy, sitten pannaan tupakaksi ja aletaan paiskia kortteja. Niin miehet aina tekevät ja se on hurjan hauskaa.