Meg pysähtyi muistaen äkkiä, ettei hän ollut vielä ollenkaan tehnyt päätöstään, että hän oli käskenyt Johninsa menemään pois ja että tämä kenties kuuli hänen puheensa.
Täti oli hyvin suutuksissaan, sillä hän oli saanut päähänsä, että kauniin veljenpojantyttären olisi mentävä hienoihin naimisiin, mutta tuon onnellisen nuoren tytön kasvoissa oli jotakin, joka sai yksinäisen vanhan naisen tuntemaan itsensä äkkiä surulliseksi ja katkeraksi.
— Hyvä on, minä pesen käteni koko asiasta. Sinä olet itsepäinen lapsi ja menetät tämän hullun teon vuoksi enemmän kuin aavistatkaan. Ei, minä en jää tänne, olen pettynyt sinun suhteesi enkä tahdo nähdä isääsikään nyt. Älä odota mitään minulta kun olet naimisissa, tuon Brookesi ystävät saavat pitää sinusta huolta. Olen katkaissut välini sinuun ainiaaksi.
Ja Marchin täti läimäytti oven kiinni Megin nenän edestä ja poistui vihan vimmassa. Hän näytti vievän mukanaan tytön koko rohkeuden, sillä jäätyään yksin seisoi Meg hetkisen epävarmana tietämättä pitäisikö hänen nauraa vai itkeä. Ennen kuin hän ehti tehdä päätöksensä, oli herra Brooke rientänyt hänen luokseen ja sanonut yhdessä henkäyksessä:
— En voinut mitään sille että kuulin kaikki, Meg. Kiitos että puolustitte minua, ja kiitos tädillenne, joka osoitti teille että sentään välitätte minusta vähäsen.
— En tiennyt kuinka paljon, ennen kuin hän puhui teistä pahaa, alkoi
Meg.
— Eikö minun siis tarvitse mennä pois, saanko jäädä tänne ja olla onnellinen, rakas?
Tässä olisi taaskin ollut mainio tilaisuus pitää tuo masentava puhe ja poistua arvokkaasti, mutta Meg ei muistanut kumpaakaan ja häpäisi itsensä ainiaaksi Jon silmissä kuiskaamalla nöyrästi: — Saat, John, ja kätkemällä kasvonsa herra Brooken liiviin.
Viisitoista minuuttia Marchin tädin lähdön jälkeen Jo tuli hiljaa alas portaita, pysähtyi hetkiseksi arkihuoneen oven eteen, ja kun sieltä ei kuulunut mitään ääntä, hän nyökäytti päätään ja hymyili tyytyväisenä sanoen itsekseen:
— Meg on lähettänyt hänet pois niin kuin päätimme, ja asia on sillä selvä. Minä menen kuulemaan, kuinka se oikein kävi, niin saanpa kerrankin nauraa makeasti.