— Sepä ikävää. Miten saat aikasi kulumaan?
— En mitenkään, täällä on kolkkoa kuin haudassa.
— Etkö lue?
— En juuri, eivät he anna minun lukea.
— Eikö kukaan voi lukea sinulle ääneen?
— Isoisä väliin koettaa, mutta minun kirjani eivät huvita häntä, enkä viitsi pyytää Brookea kaikkeen.
— Onko kukaan käynyt katsomassa sinua?
— Ei ole ketään josta välittäisin. Pojat meluavat, ja pääni on kipeä.
— Eikö sitten ole ketään tyttöä, joka lukisi sinulle ääneen ja juttelisi kanssasi? Tytöt ovat hiljaisia ja leikkivät mielellään sairaanhoitajaa.
— En tunne ketään.