— Ajatteletko todella noin? kysyi Nat katsellen Jota niin tarkkaan, että totuuden täytyi tulla ilmi.
— En, vastasi Jo.
— Mitä tekisit minun asemassani?
— Sanonpa sinulle mitä tekisin, vastasi Jo iloisen hämmästyneenä Natin miehekkyydestä. — Sanoisin itselleni: Minä näytän, että rakkauteni on luja ja uskollinen. Daisyn äiti antaa vielä ylpeänä tyttärensä minulle, sillä minusta ei tule vain hyvä muusikko, vaan myös luotettava ja kunnioitettava mies.
— Juuri niin olen aikonutkin, mutta halusin edes yhden rohkaisevan sanan. Elämä on tosiaan aika kovaa, sanoi Nat tarttuen kaksin käsin päähänsä kuin se olisi ollut halkeamaisillaan toivon, pelon, mielitekojen ja suunnitelmien sekasorrossa.
— Hyvinkin kovaa, mutta juuri taistelu tekee ihmiselle hyvää. Sinun tietäsi on tasoitettu monella tavalla, mutta tästedes sinun on itse soudettava venettäsi. Opettele välttämään virtapaikkoja ja ohjaa suoraan siihen satamaan, johon tahdot päästä. Onneksi rakastat musiikkia niin paljon, ettei mikään voi viekoitella sinua sen parista. Kun vain et tekisi liiaksi työtä.
— Voisin raataa kuin hevonen, mutta pidän kyllä varani. En voi tuhlata aikaa sairastamiseen, ja olen saanut hyviä ohjeita, miten ihminen pysyy kunnossa. Nat naurahti muistellessaan vihkosta, johon Jo oli kirjoittanut hänelle neuvoja joka tilannetta varten.
Lisää tuli heti runsaanlaisesti. Päästyään näin mieliratsunsa selkään Jo oli täydessä vauhdissa, kun Emilin nähtiin mittailevan vanhan talon kattoa. Se oli hänen lempipaikkojaan, sillä siellä saattoi kuvitella olevansa ulapalla, yllä sininen taivas ja raikas tuuli ympärillä.
— Tahdon puhua pari sanaa Kommodorin kanssa, ja tuolla ylhäällä on mukavaa ja hiljaista. Mene sinä soittamaan Daisylle, niin hän saa unta ja musiikki tekee teille molemmille hyvää. Istu ovisyvennyksessä, että voin pitää sinua silmällä niin kuin lupasin, ja taputtaen Natia äidillisesti olkapäälle Jo lähti kiipeämään katolle, ei sentään seinäristikkoa myöten niin kuin ennen muinoin, vaan sisäportaita pitkin.
Emil oli kattoparvekkeella kaivertamassa nimikirjaimiaan puukaiteeseen merimieslaulun säestyksellä.