— Et kai ole myrkyttänyt ketään herkkäuskoista, joka on pyytänyt sinulta lääkkeitä?
— Vielä pahempaa.
— Oletko jättänyt Demin huonoon seuraan ja puikkinut tiehesi?
— Vieläkin pahempaa.
— Minä luovun. On inhottavaa odottaa huonoja uutisia. Saatuaan kuulijansa kylliksi innostumaan Tom jyräytti lyhyesti koko totuuden ja jäi odottamaan sen tehoa:
— Minä olen kihloissa.
Jon korjausarkit lehahtivat lentoon, kun hän löi kätensä yhteen ja huudahti huolissaan:
— Jos Nan on suostunut, en koskaan anna sitä hänelle anteeksi.
— Ei hän olekaan. Se on toinen tyttö.
Tomin kasvot olivat niin hullunkurisen näköiset, ettei Jo voinut olla nauramatta. Sillä poika oli samalla sekä hämillään että hyvillään, vieläpä huolissaankin.