— Ehkä hän aikoo hurmata jonkun nuoren papin ja mennä naimisiin hänen kanssaan, lisäsi rouva Shaw, jonka ajatukset askartelivat nykyään usein nuorten naittamisessa.
— Hän jää kai kotiin hoitamaan taloutta, koska palvelijat tulevat niin kalliiksi. Se olisi ihan hänen tapaistaan, huomautti Maud, joka osasi jo sanoa r-kirjaimen.
— Minä luulen, että hän rupeaa pitämään koulua tai jotain muuta sentapaista auttaakseen veljiään, sanoi herra Shaw, joka oli laskenut sanomalehden kädestään kuullessaan Pollyn nimen.
— Kaikki te erehdyitte, vaikka isä arvasikin parhaiten, sanoi Fan. — Hän rupeaa antamaan soitto- ja laulutunteja ja hankkii itse elatuksensa, jotta Will pääsee yliopistoon. Will haluaa opiskella ja Polly on hyvin ylpeä hänestä. Nedillä, toisella veljellä, on taipumusta liikealalle, hän ei välitä kirjoista. Ned on lähtenyt länteen ja raivaa kyllä itselleen tien maailmassa. Polly sanoo, ettei häntä enää tarvita kotona, kun perhe on nyt pieni ja Kitty voi hyvin täyttää hänen paikkansa; siksi hän aikoo nyt itse ansaita elatuksensa ja luovuttaa Willille oman osansa perheen tuloista. Se tyttöhän rupeaa ihan marttyyriksi! Ja Fan näytti niin juhlalliselta, kuin Polly olisi aikonut tehdä jonkin kauhean uhrauksen.
— Hän on järkevä, jalomielinen tyttö, ja minä kunnioitan häntä sen takia, sanoi herra Shaw painokkaasti. — Kukaan ei koskaan tiedä, mitä voi tapahtua, eikä nuorille ihmisille ole haitaksi, vaikka he oppivatkin tulemaan toimeen omin voimin.
— Jos hän on yhtä kaunis kuin viimeksi tavattaessa, hän saa kyllä pian oppilaita. Vaikka en minä sentään välittäisi ottaa tunteja, huomautti nuori herra Shaw armollisesti ja kääntyi peilistä varmistuttuaan, että hänen kohuttu tukkansa oli tummentumassa.
— Sinua hän ei ottaisi oppilaakseen mistään hinnasta, sanoi Fanny muistaessaan, miten pettyneeltä ja paheksuvalta Polly oli näyttänyt, kun hän viimeksi käydessään huomasi, että Tomista oli tullut keikari.
— Odotahan, niin näet, vastasi Tom tyynesti.
— Jos Polly pysyy aikeessaan, tahtoisin että Maud rupeaisi ottamaan häneltä tunteja. Fanny tehköön miten tahtoo, mutta olisin iloinen, jos yksi tyttäristäni laulaisi yhtä kauniisti kuin Polly. Vanhat ihmiset pitävät enemmän hänen lauluistaan kuin oopperoista, ja äitikin aina nautti niistä.
Puhuessaan herra Shaw kääntyi katsomaan takkanurkkausta, jossa isoäidillä oli ollut tapana istua. Nojatuoli oli nyt tyhjä, rakkaat vanhat kasvot olivat poissa ja jäljellä enää lempeä muisto.