— Hauska kuulla, virkkoi Polly ja painoi sanat mieleensä.

— Niin, ja kun isoäiti oli sairaana, Tom oli hyvin kiltti. En minä tiennytkään, että hän on niin hellätunteinen. Isoäidin kuolema koski häneen kovasti, sillä vaikka hän ei puhunutkaan paljon, hän oli pitkän aikaa hyvin vakava ja surullinen. Minä koetin lohduttaa häntä, ja meillä oli pari kolme oikein mukavaa juttuhetkeä, ja tuntui kuin vasta silloin olisimme oppineet tuntemaan toisemme. Se oli oikein hauskaa, mutta sitä ei kestänyt kauan, meillä ei aselepo koskaan kestä pitkään. Aloitimme taas vanhaan tapaan ja nyt nälvimme toisiamme kuten ennenkin.

Fanny huokasi, sitten haukotteli ja vaipui tavanomaiseen raukeuteensa, aivan kuin Pollyn saapumisen herättämä innostus olisi alkanut jo laimeta.

— Lähde kävelemään ja samalla katsomaan minun hauskaa pikku huonettani. Raikas ilma tekee sinulle hyvää. Tulkaa molemmat ja pidetään hauskaa, kuten ennen vanhaan, pyysi Polly, sillä lännessä liekehtivä punainen auringonlasku tuntui kehottavan lähtemään ulos.

Tytöt suostuivat, ja pian he kolmisin kävelivät kohti Pollyn uutta kotia, joka oli hiljaisen kadun varrella, missä vanhat puut kahisivat kesällä ja talvisaikaan paistoi ystävällinen aamuaurinko.

"Kierreportaita nyt nouskaa minun pieneen kammiooni",

lauleli Polly juostessaan ylös leveitä, vanhanaikaisia portaita ja avatessaan perimmäisen huoneen oven, josta heitä tervehti takkavalkean loimu.

— Tässä minun lemmikkini ovat, Maud, hän lisäsi pysähtyessään kynnykselle ja viitatessaan tyttöjä olemaan hiljaa.

Harmaa kissanpoikanen loikoili matolla lämmöstä nautiskellen, ja aivan sen vieressä seisoi yhdellä jalalla mietteliäs pullea kanarialintu, joka käänsi kirkkaat silmänsä tulijoihin, päästi äänekkään viserryksen kuin olisi tahtonut herättää toverinsa, lensi sitten suoraan Pollyn olkapäälle, jossa puhkesi riemukkaaseen tervetuliaislauluun.

— Sallikaa minun esitellä perheeni, sanoi Polly. — Tätä pikku mekastajaa pojat sanovat Nikeksi ja tuota unista torkkujaa sanotaan Tuhkimoksi, koska sen elämän suurimpana nautintona on tuhkassa loikominen. Riisukaa nyt päältänne ja sallikaa minun pyytää teitä jäämään teelle, vaunut tulevat hakemaan teidät kahdeksalta. Sovin siitä äitinne kanssa, kun olitte ylhäällä.