— Ei, tällainen ei vetele, hän puuskahti äkkiä, tämä on ihan typerää, tästä on tehtävä loppu. Minäpä koetan vanhaa konstiani, pikku palvelus jollekulle auttaa varmasti. Mitähän minä tekisin? Nyt tiedänkin. Fan menee tänä iltana kutsuihin; minäpä jaoksen auttamaan häntä pukeutumisessa. Hän pitää siitä ja minusta on hauska katsella hänen kauniita tavaroitaan. Ja vien hänelle pari näsiän oksaa; ne ovat niin somia.
Polly nousi, otti kukat ja riensi Shaw'lie. Hän päätti olla perillä iloinen ja karistaa kokonaan mielestään Trixin ja arkisen raadannan.
Hän tapasi Fanin kampaajan kynsissä. Tämä teki parastaan pilatakseen Fanin hiukset ja sotkeakseen hänen päähänsä kiharoita, palmikkoja ja kaikenmoisia laitoksia.
— Olit kauhean kiltti kun tulit, Polly. Toivoin juuri että olisit täällä järjestämässä kukkani. Nämä näsiät antavat kamelioille tuoksun, olit kultainen tuodessasi ne. Tuossa on minun pukuni. Mitä pidät siitä? kysyi Fan, joka tuskin uskalsi nostaa katsettaan keltaisen hiusvyöryn alta.
— Se on kerrassaan ihana, mutta millä ihmeellä pääset sen sisään, vastasi Polly tarkastellen naisellisen kiinnostuneena vuoteella lojuvaa vaaleanpunaisen ja valkean kirjavaa pitsikangasvyöryä.
— Se on hirveän taitavasti ommeltu ja hyvin sievä, kuten pian näet. Trix luulee minun pukeutuvan siniseen ja hankki itselleen vihreän, jotta minun pukuni kärsisi siitä, koska olemme niin paljon yhdessä. Hän itse kertoi sen Bellelle, herttaista, vai mitä? Belle uskoi salaisuuden minulle hyvissä ajoin, ja ennätin juuri saada tuon vaaleanpunaisen, joten rakas ystävättäreni epäonnistuu sievässä pikku juonittelussaan.
— Hän on varmaan hiljan lukenut Josefinen elämäkerran. Josefinehan asetti erään kauniin naisen, jolle oli mustasukkainen, istumaan viereensä vihreään sohvaan, joka korosti hänen omaa valkeaa pukuaan, mutta sai vieraan sinisen puvun näyttämään kaamealta, vastasi Polly järjestellessään kukkia.
— Trix ei ikinä lue mitään. Sinä se vain löydät tuollaisia mukavia juttuja. Koetan käyttää sitä jossain sopivassa tilanteessa. Onko kampaus valmis? Eikö se olekin hurmaava, Polly? Ja Fan nousi tarkastelemaan kampaajan pitkäaikaisen työn tuloksia.
— Sinähän tiedät, etten oikein ymmärrä noita viimeisen muodin hienouksia. Minusta entinen kampaus oli kauniimpi. Mutta kai tuo on hyvin tyylikäs.
— Niin onkin. Mutta minä olen kyllä kähertänyt ja polttanut tukkani niin pahaksi, että näyttäisin vanhalta variksenpelätiltä, ellen parantelisi vaurioita parhaani mukaan. Kiinnitä nyt kukat tällä tavoin, ja Fan pani vaalean kamelian hiussykerön laelle ja näsiän oksan sen taakse törröttämään.