— Tuntuuko hyvältä? kysyi Maud silitettyään muutamia kertoja veljen polttavaa otsaa. Hän luuli kuumeen johtuvan innokkaasta kreikan ja latinan opiskelusta.
— Ei pahaltakaan. Jatka vain! vastasi Tom armollisesti, sulki silmänsä ja makasi niin hiljaa, että Maud aivan mykistyi onnesta. Äkkiä hän sanoi hellästi: — Tom, nukutko sinä?
— Kohtsillään.
— Ennen kuin nukut kokonaan, sano mikä on julkinen muistutus.
— Miksi haluat sen tietää? tiukkasi Tom silmät nyt selkoselällään.
— Minä kuulin Willin puhuvan julkisista ja yksityisistä muistutuksista, ja aioin kysyä sitä häneltä, mutta unohdin.
— Mitä hän sanoi niistä?
— En minä muista. Hän kertoi jostakin pojasta, joka jäi pois rukouksista ja sai yksityisen muistutuksen. Ja sitten hän teki kaikenlaisia kurittomuuksia ja sai yhden tai kaksi julkista varoitusta. Minä en kuullut hänen nimeään enkä välittänytkään. Haluan vain tietää, mitä ne muistutukset tarkoittavat.
— Ahaa, Will siis juoruilee? kysyi Tom ja hänen otsansa rypistyi uhkaavasti.
— Ei, ei hän juorua. Polly tiesi jo asiasta ja kysyi sen vuoksi.