— Sitä en usko. Hyvää yötä, 'suloinen neiti Milton', kuten Syd sanoi. Nuku kuin enkeli, äläkä näe unia — ai, olin unohtaa, että lupasin olla kiusoittelematta enää. Ja Tom vetäytyi taaksepäin tehden komean teatterikumarruksen.
— Nyt se on sitten ollutta ja mennyttä, tuumi Polly ennen nukahtamistaan. Mutta niin ei ollutkaan, sillä Pollyn ilta tuli maksamaan paljon enemmän kuin vain hansikkaat ja hatun. Maistettuaan näet kerran kiellettyä hedelmää hän sai myös kärsiä seuraukset. Hän oli aikonut sinä iltana vain hiukan huvitella, ja sehän oli aivan paikallaan. Mutta valitettavasti hän joutui myös moniin pikku kiusauksiin, jotka ympäröivät kauniita, nuoria tyttöjä, ja aiheutti enemmän harmia toisille kuin itselleen. Fannyn ystävyys kylmeni siitä illasta. Tom toivoi, että Trix olisi yhtä miellyttävä kuin Polly, ja Sydney alkoi rakennella tuulentupia, joilla ei ollut perustusta.
13
PÄIVÄNPAISTETTA
— Minä sitten voitin sen vedon, sanoi Tom.
— Mistä vedosta sinä oikein puhut?
— Etkö muista, että sanoit Pollyn kyllästyvän opettamiseen ja luopuvan puuhasta, ennen kuin kolme kuukautta on kulunut, ja minä väitin vastaan.
— No, eikö hän sitten ole kyllästynyt?
— Ei vähän vähää. Minäkin luulin jokin aika sitten ja odotin hänen tunnustavan pettyneenä, ettei kestä enää kauempaa. Mutta nyt viime ajat hän on ollut iloinen ja tyytyväinen ja tuntuu pitävän työstään eikä näytä enää väsyneeltä ja kiusaantuneelta. Kolme kuukautta on nyt kulunut, niin että maksa pois, Fan.
— Olkoon menneeksi. Mitä sinä sitten tahdot?