— Sitä hauskempaa. Fan ei ole kohdellut sinua reilusti, ja hänelle olisi ihan oikein, jos esittelisit minut rakkaana ystävänäsi neiti Shaw'na. Mennään, tästä vasta tulee mainio kepponen.
— Minua et saa mukaasi mistään hinnasta, se olisi halpamaista. Riisu äkkiä vaatteet päältäsi, Tom. Keksitään jotain muuta hauskaa.
— En minä ole tässä pyntännyt itseäni turhan takia. Olen niin suloinen, että jonkun täytyy saada ihailla minua. Vie minut alas, niin nähdään, eivätkö he vain sanokin minua "suloiseksi olennoksi".
Tom näytti niin sanomattoman hullunkuriselta leyhytellessään kiharoitaan ja keikistellessään, että Polly purskahti uudestaan nauramaan, mutta siitä huolimatta hän oli vakaasti päättänyt, ettei Tom saisi nöyryyttää sisartaan.
— Pois tieltä sitten, ellet kerta tule. Minä ainakin menen alas, sanoi Tom.
— Etkä mene.
— Kuinka luulet estäväsi sen, neiti Tekopyhä?
— Näin. Ja Polly pani oven lukkoon, pisti avaimen taskuunsa ja nyökkäsi Tomille ilkkuvasti.
Tom oli luonteeltaan pippurinen ja vähäkin vastarinta sai hänet leimahtamaan. Pukuaan muistamatta hän tuli Pollyn luo ja sanoi uhkaavasti päätään ravistaen:
— Älä yritäkään. Minua ei väkisin pidätetä.