— Eihän?
Ja pikku tytöt mykistyivät kerrassaan, kunnes Maud huomautti isänsä äänenpainoja huvittavasti toistaen:
— Isä sanoi, että se oli aivan san-skandaali. Jotkut pojista tulivat ihan humalaan ja heidät täytyi lähettää kotiin. Hän ei antanut meidän tajjota viiniä ja isoäitikin sanoi, että se on sopimatonta lasten kutsuissa.
— Minun äitini sanoo, etteivät sinun äitisi vaunut ole läheskään yhtä hienot kuin meidän, puuttui Alice puheeseen.
— Ovatpahan. Ne on kokonaan vuojattu vihjeällä silkillä ja se on kauniimpaa kuin se vanha punainen kangas teidän vaunuissanne, huusi Maud ja pöyhisteli kuin ärsytetty kananpoika.
— Niin, mutta minun veljeni ei käytä vanhaa kamalaa lakkia ja hänellä on kaunis tukka. Minä en tahtoisi sellaista veljeä kuin Tom. Hän on hirmuisen ilkeä, sanoi minun sisareni, kimautti Alice.
— Eikä ole. Sinun veljesi on sottapytty.
— Sinä valehtelet.
— Sinäpäs!
Ikävä kertoa, mutta silloin neiti Shaw lyödä läimäytti neiti Lovettia, joka vastasi reippaasti kohteliaisuuteen, ja molemmat alkoivat itkeä.