"Prokuraattori!" toisti Cecilia. "Sekö se on se uusi nimi, jonka hän on saanut. Sitten hän kai osoittanee meillekin, mitä laatua hänen toimintansa on."
Sisaret nauroivat yhteen ääneen.
Maunu istui paikallaan niinkuin ennenkin näppäillen luuttuansa ja hyräillen laulua vedenneidostaan.
Katariina astui hitaasti ulos tytärpuoliensa seuraamana, jotka olivat hyvin uteliaat näkemään mitä nyt tapahtuu.
Ulkona seisoi Yrjö Pietarinpoika, ilvehtivä hymy huulillaan.
Nähdessään kuningattaren hän kumarsi syvään ja sanoi:
"Armollisen herrani ja kuninkaani käskystä olen rohjennut pyytää puheillepääsyä."
Katariinan silmät olivat sillä välin kääntyneet hänen sivullaan seisovaan tyttöön, ja hän hämmästyi tämän tavatonta kauneutta.
"Kuka sinä olet?" kysyi hän lempeästi.
"Kaarina Maununtytär, pähkinäinmyyjä Suurtorilta", vastasi tyttö katsellen kuningatarta samalla lapsellisella ihastuksella, jolla oli silmäillyt seiniä, kattoa ja ympärillänsä olevia esineitä.