Anna arveli myöskin, että suuri varovaisuus oli tarpeen; hänen veljensä ei mielellään myöntynyt.
Mutta samana päivänä kuiskasi kuninkaan rippi-isä herttualle:
"Rohkeus ja miehuus vievät perille!"
Heti senjälkeen pyysi Juhana päästä yksityiseen keskusteluun
Sigismundin kanssa, ja tämä vei hänet salakamariinsa.
Kaunopuheisesti hän selitti kuninkaalle hellän rakkautensa prinsessaan ja pyysi lopuksi hänen kättänsä.
Sigismund kuunteli tarkkaavasti ja tuli niin liikutetuksi, että monta kertaa pyyhkieli silmiään. Kun Juhana oli lopettanut, sanoi hän kerran toisensa perästä:
"Mikä vahinko, mikä vahinko!"
"Mitä tarkoitatte?" kysyi Juhana ihmetellen.
"Mikä vahinko", toisti Sigismund, "ettei hän ole vanhempi!"
"Voiko siitä olla jotakin estettä?"