Tuon sinikaavun teille ma kauneimman, mitä sankari konsanaan kantoi, sen jalokivihohtavan, uljaimman, min aartehen aaltonen antoi.
Ja säihkyvän säilänkin uuden myös
voin antaa ma kultavöineen;
sen taistelussa kun paljastanee,
suo voiton se sankaritöineen."
"Sun, neitoni, kyllä mä kihlaisin,
jos oisit sa kristitty nainen,
mut peikkona merta sa harhailet,
miss' ulvovat myrskyt vainen."
"Oi Maunu herttua, mietihän vain, niin pöyhkeenä ällös sä ärjy; mua kullakses kun et kihlanne, siis houruna päiväsi värjy.
Oi kuulkaa, herra Maunu, ma tarjoon teille lahjat oivat, jos lupautte mulle!"
10.
ETSIMISTÄ JATKUU.
Se vastaus, jonka kuningas Eerik sai Maria Stuartilta Pietari Brahen kautta, oli sensuuntainen, että hän osaksi oli riippuvainen omaisistaan, osaksi vasta niin äsken jäänyt leskeksi, ettei vielä voinut ajatella naimista.
Mutta ennenkuin tämä vastaus saapui, oli joku suunnannut Eerikin ajatukset Lothringin prinsessaan, Renataan; hän oli Kristian II:n tyttärentytär ja perinyt hänen oikeutensa pohjoisiin valtakuntiin.
Mitä etuja sellainen liitto tuottaisikaan!