Hän kietoi heikot käsivartensa Eerikin kaulaan. Ah! Hän olisi niin mielellään tahtonut auttaa ja suojella häntä.
Peläten kuningasta olivat kaikki hovissa pitävinään häntä arvossa, mutta ei kukaan osoittanut hänelle ystävyyttä eikä rakkautta, ei kukaan muu kuin kuningas luottanut häneen.
Köyhästä kodistaan oli Kaarina tuonut mukanansa aarteen, jota ei voi ostaa hopealla eikä kullalla ja jota harvoin tavataan hovisaleissa, nimittäin lämpimän, rakastavan sydämen. Hänet oli temmattu siitä maaperästä, jossa hän oli syntynyt, mutta nuorien, vahvojen juurien täytyi uudelleen juurtua voidakseen antaa kasville voimaa viheriöimään ja kukkimaan.
Viattomuus ja puhtaus eivät ole itsetietoisuutta vailla, ne ovat sovinnaisia ja riippuvat kasvatuksesta. Ennenkuin kehitys oli muodostanut synti-käsitteen, ei kukaan tiennyt mitä synti oli.
Kaarina tuli kuninkaan rakastajattareksi käsittämättä, että se tuli hänen omaksi häpeäkseen.
Että semmoinen kuin Kaarinan rakkaus tuli onnettoman Eerikin osaksi, oli epäilemättä ainoa auringonsäde hänen synkällä polullaan; se oli yksi niitä suuria armeliaisuustekoja, joiden syntyä emme voi seurata, mutta joiden vaikutukset me huomaamme käsittämättä niitä.
Ylhäisten ja alhaisten kesken liikkui huhu, että hän käytti loihtuja, ja perää siinä olikin tavallaan. Mikä kaikkivaltias taikavoima piileekään uskollisessa, uhrautuvassa rakkaudessa!
Huvittaakseen häntä koetti Eerik asettua hänen ajatus- ja katsantokannalleen; hän oli hänen kanssaan huvikävelyillä linnan puutarhassa ja hoiti itse niitä kukkia, joita hän rakasti. Hän rakennutti kalliin lintuhuoneen nauttiakseen Kaarinan hämmästyksestä, kun tämä kuuli satakielen laulavan tai näki kirjavat papukaijat.
Usein tehtiin matkoja Valdemarin saarelle (Eläintarhaan); siellä metsästettiin haukoilla tai ilman niitä tai leikittiin myöskin pallopeliä; usein soitteli kuningas luuttuaan ja lauloi rakkaudestaan sekä kaikesta siitä ilosta ja onnesta, jota hän tahtoi valmistaa Kaarinalle.
Hovijuhlissa Tukholmassa täytyi hänen aina olla mukana. Helmikuussa 1563 pantiin toimeen suuret kemut Tanskan lähetystölle. Kaarle herttua, prinsessat, valtakunnan neuvokset ja hovinaiset ottivat osaa niihin.