Hänen tiedusteluihinsa, mihin häntä vietiin, vastattiin lopulta:
"Örbyhusiin vankeuteen."
"Elämäni ei ole tästä lähtien suuren arvoinen", sanoi hän väsyneenä ja nojautui veneeseen.
Sillä välin oli tämä tapaus herättänyt ääretöntä huomiota. Stureilla oli paljon vihollisia, mutta nämäkin pitivät tätä väkivaltana; kun sellainen häväistys saattoi kohdata Sturea, kuka voi silloin olla varma hengestään ja jäsenistään?
Jaakko Hästesko oli Niilon persoonallinen vihollinen, mutta kuultuaan mitä oli tapahtunut kiiruhti hän linnaan.
Hänen ei ollut helppo päästä Eerikin puheille. Tämä oli panettanut linnan portit kiinni; kukaan aatelismies ei saanut tulla sisään. Lopulta Hästesko onnistui pääsemään.
"Armollinen herra", sanoi hän, "älkää Jumalan tähden antako Yrjö Pietarinpojan menetellä Ruotsin miesten suhteen miten häntä haluttaa; siitä ei ole mitään hyviä seurauksia."
Eerik oli olevinaan aivan tietämätön Sturen poisviemisestä. Kapinaa peläten hän ei tunnustanut itse sitä käskeneensä.
Kuitenkin antoi hän nyt heti määräyksensä, ja kahden päivän kuluttua oli Niilo Sture taas kaupungissa.
Sekä leskikuningatar että prinsessat olivat kauheassa tuskassa; heille oli kyllä tunnettu asia, että Niilo oli kuninkaalle vastenmielinen, ja he tiesivät, että hänen henkensä oli vaarassa niin kauan kuin hän oli vihollisensa lähistössä. Mutta miten saada hänet pois?