Samassa alkoi kuulua hevosen astuntaa.
"Saadaanpas nähdä, ketä nyt tulee."
Edellä ratsasti munkki, ja heti hänen jäljessään juoksi kookas haamu, luultavasti murhaaja.
Tämä pysähtyi äkkiä ja poikkesi sivulle.
Munkki tuli perille asti; hän laskeusi nopeasti hevosen selästä maahan ja kiirehti molempia muukalaisia vastaan.
"Te olette matkustavaisia", sanoi hän nöyrästi.
"Jotka olemme tulleet tänne etsimään yösuojaa."
"Sen voitte saada luostaristamme", lausui munkki vilkkaasti.
"Sallikaa minun johdattaa teitä."
"Ikävä kyllä en voi seurata teitä, ennenkuin olen tavannut tämän tuvan omistajan."
"Me voimme lähettää sanan hänelle huomenna."