"Minä tiedän, että hänellä oli se ja että hän luki sitä", lausui apotti. "Sentähden hän on ikuisesti kirottu."
"Eikö siis uusi testamentti teidän silmissänne enää olekkaan pyhä kirja?" kysyi Laurentius.
"Pyhän katolisen kirkon sääntöjen mukaan ei sitä saa olla maallikon hallussa."
"Sen tiedän, mutta en ole koskaan käsittänyt syytä siihen."
"Sentähden, että synti tuli maailmaan hyvän ja pahan tiedon puun kautta."
"Voihan ihminen valita molempien välillä."
"Minä toistan vielä: samoin kuin synti kuolettaa, kuolettaa myöskin sana, raamatun sana, jos epäpyhät huulet lukevat sitä. Se on liian väkevää lääkettä omin neuvoin käytettäväksi; tarvitaan vihittyjä huulia selittämään ja käyttämään sitä."
"Se on uskonvimman tavallista kieltä. Te salaatte sen valon, jonka Jumala sanassaan on antanut meille, ja vetoatte siihen raamatun tulkitsemiseen, joka tarkoituksiinne paraiten soveltuu."
"Vaiti, herjaaja!" huudahti Warden. "Muista että olet vallassani; minä voin ainiaaksi tukkia solvaavan suusi."
"Niin, sellaista on se henkinen vapaus, jota katolinen papisto tarjoaa; suukapula, kidutukset ja pyövelinkirves ovat Rooman viimeiset välikappaleet."