"Älkää uskoko tuota kettua", kuiskasi Yrjö Pietarinpoika, "hänellä on jotakin pahaa mielessä."
Ja pyyntö hyljättiin.
Kuningas palasi Tukholmaan ja julistutti kaduilla ja toreilla, että oli päästy kavalan salaliiton jäljille ja että sentähden valtiopäivät lykättiin tuonnemmaksi.
Säädyt kutsuttiin Upsalaan toukokuun 18 päiväksi.
Mutta useatkin korkeasukuiset herrat olivat saaneet varoituksia eivätkä saapuneet.
Kaikki vangit, Märta rouva muiden muassa, vietiin yksi kerrallaan ja tarkoin vartioituina erityisissä veneissä Upsalaan.
Kuningas, joka kaikesta päättäen oli tuskan painostamana, oli antanut käskyn kohdella vankeja hyvin. Mutta Yrjö Pietarinpoika, jota heidän masentamisensa kutkutti, piti huolta siitä, että Märta rouva sai matkalla kärsiä solvauksia ja loukkauksia vartijainsa puolelta; ja Svante herra sai Upsalassa huoneen, joka oli niin täynnä törkyä ja likaa, että hänen palvelijansa täytyi kuusenoksalla lakaista puhtaaksi loukko, jossa hänen herransa piti levähtämän.
Sattumalta sai Eerik kuulla tästä, ja hän käski heti antaa kreiville paremman huoneen.
Herrat olivat kaikki vankina linnassa, Märta rouva talossaan kaupungissa.
Ensi avoveden aikana palasi Niilo Sture Lothringista.